Eero ja Lilli Intiassa

Hyvää Kiinalaista Uutta Vuotta!

Bangkokissa elämä jatkuu ennallaan. Lämpötila on pysynyt siedettävänä. Viime aikoina on taisteltu arkisia asioita vastaan, kun tietokonettani on vaivannut viirukset. Ne on kyllä pirun ärsyttäviä ja hankalia nykypäivän vitsauksia. Samoin on Spammi. En nyt jaksa kuitenkaan alkaa vuodattaa enempää näistä täällä. Koulunkäynti on myös alkanut hieman rasittamaan. Ei se, että minulla on tylsiä tunteja kahtena päivänä viikossa vielä harmita, mutta jostain syystä tässä koulussa on tapana teettää opiskelijoilla lukuisia harjoituksia, projektitöitä ja esitelmiä. Ja niiden aiheet liippaavat välillä kyllä niin kaukaata itse opetettavaa aihetta, että tuntuu että niitä keksitään vain opiskelijoiden kiusaksi.

Thaimaalaiseen kulttuurin en edelleenkään ole vielä päässyt kovin hyvin sisään. Sen sijaan mielenkiinnolla olen seuraillut tätä vaihto-oppilaskulttuuria täällä. Meitä asuu tosiaan noin 30 vaihtaria euroopasta tässä hotellissa, ja välillä tuntuu että osalta on lähtenyt hieman mopo käsistä, ainakin miespuolisilla. Opiskelijoiden elämätaso on aika erilainen täällä kuin kotimaassa. Lähes kaikki vaihtarit matkustelevat viikottain ympäri lähimaita halvoilla lennoilla, kuluttavat iltansa Bangkokin jet-set piirien suosimissa trendiravintoloissa ja nauttivat uskomattomasta huomiosta ja ihailusta. Vain sen takia, että ovat länsimaalaisia tässä maassa. Jostain syystä eurooppalainen vaaleaihoinen, isonenäinen kaveri on näiden mielestä aina komea. (kyllä, kauneusihanteet ovat omituisia. Täällä tehdään lukuisia nenäleikkauksia, jossa tytöt leikkauttavat nenäänsä isommaksi ja voimakaspiirteisemmäksi). Viime viikonloppuna hollantilaiset olivat paikallisen megadiskon omistajan ja paikan kymmenen show-tanssijan kanssa läheisellä lomasaarella, ranskalaiset taas tappavat kaikki iltansa Bangkokin ykkös trendimestassa ilmaista viinaa litkien. Nämä ovat jotenkin tutustuneet tämän paikan omistajaan, ja nyt heillä kaikilla on Model-passit, joillaisia jaetaan Bangkokin huippumalleille tai pop-julkkiksille - ja ranskalaisille vaihtareille. Arvatkaa vaan, pysyykö tuikitavallisilla eurooppalaisilla riviopiskelijoilla jalat maassa? =) Monet pelkäävät jo lähestyvää kotiinpaluuta, ja sitä seuraava elintason pudotusta opiskelijan tonnikala-linjalle ja palaamista taas muiden riviopiskelijoiden joukkoon.

Jotain minä olen jo thaimaalaisesta kulttuurista oppinut, tai ainakin Bangkokilaisesta. Nimittäin hissikulttuurista. Kyllä, hississä matkustamiseen liittyy tässä maassa erikoispiirteitä. Ehkä se johtuu siitä, että koko Bangkok on täynnä todella korkeita taloja. Tavallisetkin talot on aina yleensä 10-15 kerroksia. Näin tietenkin hissillä matkustellaan päivän mittaan useita kertoja, ja thaimaalaiset eivät halua pidentää hississä matkustukseen kuluvaa aikaa sekunnillakaan. Niinpä jokaisessa hississä täällä on ovet kiinni/auki nappulat, ja ovien sulkeutumisviive on säädetty muutamaan sekuntiin. Kun ensimmäinen matkustaja menee hissiin, on hänen tehtävänään alkaa painamaan ovet auki -nappia, jotta perässä tulevat eivät liiskantuisi kiinni menevien ovien väliin. Heti kun viimeinen matkustaja on sisällä, painetaan ehdottomasti ovet kiinni -nappia, jotta hissi voi lähteä matkalleen. Ja tämä ei tosiaan ole mikään yksittäinen paikka missä näin tehdään, vaan ihan kaikkialla: koulussa, hotellissa ja tavarataloissa. Thaimaalaiselle tämä ovinappien kanssa pelaaminen on täysin luonnollista, varmaan jo äidinmaidosta imetty refleksi. Järjetöntä sekuntien optimointia sanon minä. :)

- eero