26.11.04
perjantai 26.11.2004
Nyt on jäljellä enää yksi koe, ja sitten on koulu tältä syksyltä ohi. Eilen olin toisen kurssini loppukokeessa. Selvisi vihdoin minulle myös tämä hämärä koesysteemin painotus. Lukukaudessa on neljä koetta. Kaksi ns. minor-koetta, joista kerätään 10 pistettä molemmista. Sitten on Mid-Semester Exam, josta kerätään 25 pistettä. Ja sitten loppukoe, jossa on mahdollisuus 65:een pisteeseen. Eli käytännössä noiden minor-examien koko painoarvo on yhtäpaljon kuin yhden kysymyksen painoarvo loppukokeessa. Ei niin hirveäasti haittaa, että skippasin siis vahingossa pari minor-koetta. Toisaalta, joku minulle väitti että ei täällä numeroita jaella pelkästään koepisteiden perusteella, vaan ne olisivat vain 25% kurssin arvosanasta. Ainakin näin muilla osastoilla, joiden opiskelijat tekevät kursseista aina myös ns. term paperin, joka määrää osan numeroista. En minä tiedä, mutta ei minua edes niin hirveästi kiinnosta. Minä en kuitenkaan saa mitään koulun virallista todistusta, koska ei täällä koko vaihto-oppilaskäsitettä. Olen ainoastaa pyytänyt professoreita kirjoittamaan jonkun kirjeen, että minä olen ollut täällä ja osallistunut kursseille. Toivottavasti saan ne edes aioissa ennen lähtöä.
Lähtövalmistelut etenevät muuten hyvin, vaikka eipä tässä paljoa olekaan tehty mutta eipä ole paljoa tekemistäkään. Läksijäisbileitäkään ei tarvitse enää miettiä, koska Suomen suurlähettiläs päätti järjestää juhlat meille lähtöä edeltävänä iltana. Ehkä tosin sillä, että samainen päivä sattuu olemaan myös Suomen itsenäisyyspäivä saattaa olla jotain tekemistä juhlien kanssa.
Eilen kävimme katsomassa vaihteeksi tanssia- ja laulua elokuvissa ymmärtämättä sanaakaan. Eivät nämä hindi-moviet kyllä niin ihmeellisiä ole, mutta piruvie niitä tehdään paljon. Ohjelmistoissa sama elokuva pyörii yleensä vain viikon tai pari, ja sitten sen on jo väisyttävä uusien tieltä. Ostimme myös legendaarisen Dhoom-elokuvan DVD-version, ja näimme vihdoin elokuvan uusintana englanninkielisillä teksteillä. Hieman selkeni juoni näin toisella katselmuksella. :)
Siivoojan olen jo kyllästynyt ensimmäisen viikon aikana. Se on kertakaikkiaan niin huolimaton, hätäinen ja rahanahne, että tekis mieli jo vaihtaa. Eipä tässä kuitenkaan ole kuin alle puolitoista viikkoa Intiaa jäljellä, että tuskinpa jaksan. Samoin maalarin etsimisestä on tullut nyt pieni päänvaiva. Ilmastointimiehet kyllä muurasivat kolon seinästä hienosti, mutta maalausta piti tulla hoitamaan toinen mies. Mitään ei ole kuulunut. Kerran Lillin kännykkään soitti joku, ja ilmoitti tulevansa kuudelta maalaaman. Ketään ei näkynyt. Eilen etsimme lähimarketista maalariliikkeen ja kysyimme maalaria. Hän lupasi hoitaa maalarit tälle päivälle. Tänään kaksi miestä kävi ihmettelemässä koloa, ja sanoivat jotain ja hävisivät. Meille jäi se kuva että menivät hakemaan maalia ja tulevat takas. Eipä ole miehiä näkynyt. Noh, eipä nämä nyt isoja murheita ole. Kunhan tässä jotain kerron viimeaikojen tapahtumista, kun ei täällä tosiaan hirveästi ole tapahtunut.
Vielä Intia tietoutta minun uskotosta tietolähteestäni Indian Todaysta. Vihdoin selvisi kuinka paljon täällä on rikkaita. Tai lähinnä vain superrikkaita, mutta kuitenkin. Intiassa on lehden mukaan vuonna 2002 yhteensä 20 000 kotitaloutta, joiden vuosittainen tulo on yli 180 Keuroa, ja 40 000 kotitaloutta, joiden tulot on 90-180 Keuroa. Kiinnostaisi tietää mitkä ovat vastaavat luvut Suomesta. Yritin verottajan sivuja vähän kahlata, mutta en kyllä löytänyt rikkaiden tilastoja.
Terveisin,
Eero
Nyt on jäljellä enää yksi koe, ja sitten on koulu tältä syksyltä ohi. Eilen olin toisen kurssini loppukokeessa. Selvisi vihdoin minulle myös tämä hämärä koesysteemin painotus. Lukukaudessa on neljä koetta. Kaksi ns. minor-koetta, joista kerätään 10 pistettä molemmista. Sitten on Mid-Semester Exam, josta kerätään 25 pistettä. Ja sitten loppukoe, jossa on mahdollisuus 65:een pisteeseen. Eli käytännössä noiden minor-examien koko painoarvo on yhtäpaljon kuin yhden kysymyksen painoarvo loppukokeessa. Ei niin hirveäasti haittaa, että skippasin siis vahingossa pari minor-koetta. Toisaalta, joku minulle väitti että ei täällä numeroita jaella pelkästään koepisteiden perusteella, vaan ne olisivat vain 25% kurssin arvosanasta. Ainakin näin muilla osastoilla, joiden opiskelijat tekevät kursseista aina myös ns. term paperin, joka määrää osan numeroista. En minä tiedä, mutta ei minua edes niin hirveästi kiinnosta. Minä en kuitenkaan saa mitään koulun virallista todistusta, koska ei täällä koko vaihto-oppilaskäsitettä. Olen ainoastaa pyytänyt professoreita kirjoittamaan jonkun kirjeen, että minä olen ollut täällä ja osallistunut kursseille. Toivottavasti saan ne edes aioissa ennen lähtöä.
Lähtövalmistelut etenevät muuten hyvin, vaikka eipä tässä paljoa olekaan tehty mutta eipä ole paljoa tekemistäkään. Läksijäisbileitäkään ei tarvitse enää miettiä, koska Suomen suurlähettiläs päätti järjestää juhlat meille lähtöä edeltävänä iltana. Ehkä tosin sillä, että samainen päivä sattuu olemaan myös Suomen itsenäisyyspäivä saattaa olla jotain tekemistä juhlien kanssa.
Eilen kävimme katsomassa vaihteeksi tanssia- ja laulua elokuvissa ymmärtämättä sanaakaan. Eivät nämä hindi-moviet kyllä niin ihmeellisiä ole, mutta piruvie niitä tehdään paljon. Ohjelmistoissa sama elokuva pyörii yleensä vain viikon tai pari, ja sitten sen on jo väisyttävä uusien tieltä. Ostimme myös legendaarisen Dhoom-elokuvan DVD-version, ja näimme vihdoin elokuvan uusintana englanninkielisillä teksteillä. Hieman selkeni juoni näin toisella katselmuksella. :)
Siivoojan olen jo kyllästynyt ensimmäisen viikon aikana. Se on kertakaikkiaan niin huolimaton, hätäinen ja rahanahne, että tekis mieli jo vaihtaa. Eipä tässä kuitenkaan ole kuin alle puolitoista viikkoa Intiaa jäljellä, että tuskinpa jaksan. Samoin maalarin etsimisestä on tullut nyt pieni päänvaiva. Ilmastointimiehet kyllä muurasivat kolon seinästä hienosti, mutta maalausta piti tulla hoitamaan toinen mies. Mitään ei ole kuulunut. Kerran Lillin kännykkään soitti joku, ja ilmoitti tulevansa kuudelta maalaaman. Ketään ei näkynyt. Eilen etsimme lähimarketista maalariliikkeen ja kysyimme maalaria. Hän lupasi hoitaa maalarit tälle päivälle. Tänään kaksi miestä kävi ihmettelemässä koloa, ja sanoivat jotain ja hävisivät. Meille jäi se kuva että menivät hakemaan maalia ja tulevat takas. Eipä ole miehiä näkynyt. Noh, eipä nämä nyt isoja murheita ole. Kunhan tässä jotain kerron viimeaikojen tapahtumista, kun ei täällä tosiaan hirveästi ole tapahtunut.
Vielä Intia tietoutta minun uskotosta tietolähteestäni Indian Todaysta. Vihdoin selvisi kuinka paljon täällä on rikkaita. Tai lähinnä vain superrikkaita, mutta kuitenkin. Intiassa on lehden mukaan vuonna 2002 yhteensä 20 000 kotitaloutta, joiden vuosittainen tulo on yli 180 Keuroa, ja 40 000 kotitaloutta, joiden tulot on 90-180 Keuroa. Kiinnostaisi tietää mitkä ovat vastaavat luvut Suomesta. Yritin verottajan sivuja vähän kahlata, mutta en kyllä löytänyt rikkaiden tilastoja.
Terveisin,
Eero
Comments:
Post a Comment
Lue lisää arkistosta.
